Pahoitteluni lukijoilleni, kun en ole ennättänyt päivittää ja tästä tämä vielä tulee harvenemaan todennäköisesti. Vietän viimeistä lomaviikkoa kotiäitinä ja paluu opintoihin on edessä, en tahtoisi, mutta muutakaan ei juuri nyt voi, ärrin purrin. Vapaa-aikaani tuskin tulen paljon täällä viettämään, tämä on sitten unesta pois. Nyt ei nukuta kun nukuin neitin kanssa päikkärit niin ajattelin käydä täällä kertomassa missä mennään.

Joulun aika oli ihanaa ja vielähän tätä vähän on jäljellä, mutta pikku hiljaa pitäisi joulua alkaa kerätä pois. Tonttuprinsessan mekosta lupasin kuvaa niin tässäpä tämä.

Parhain arvio puvusta tuli muskarin pikkujoulussa kun toinen muskarilainen sanoi Pirpanan nähdessään kuiskaten "Tonttu." Toivon, ettei siinä arvosteltu meijän tytärtä vaan puku toi hälle kenties tontun mieleen. :D Vielä tänäänkin neiti koppasi puvun ja piti saada se päälle. Tonttulakki onkin ollut tiuhaan käytössä. Meillä muutenkin nämä asusteet ovat kovasti pop.

Tälläinenkin tuli väkerrettyä Pirpanalle ja meille vanhemmillekin iloksi.

Siitä onkin muutama vuosi kun olen sulalla sokerilla leikkinyt :D Onneksi tänä vuonna leikkiin sain isännän mukaan.

Vietimme joulun kolmisin, valitettavasti kun Olgan antamaan lahjaa ei saanut toteutumaan :D Kiitos Olga kuitenkin, ajatus oli ihana. Joululaulut alkoi soida heti sinä yönä kun Jouluradio alkoi soida ja melkoisen paljon sitä kuunneltiinkin. Joulukuussa ja edelleen on öitä itkeskelty enemmän ja vähemmän ja odotan hampaita puhkeavaksi kun ihan viittä vaille se on, mutta hidasta meidän neidillä tuo hampaiden tulo on, siitä ei pääse mihinkään. Ja miehän poraan joulun aikana sitten ihan muuten vaan :D Ihania lahjoja saatiin ja tänä vuonna niitä jo neitikin availi itse. Toki vanhempienkin lahjat ois voinu avata siinä sivussa :) Joulukalenterin luukut oli ihania, niitä ollaan kaivattu vielä joulun jälkeenkin ja Toljanterin tuhmaikää meillä katsottiin koko perheen voimin. Ihana joulu toinen putkeen, ei ole lapsijoulun voittanutta, tämä on ihanaa. Siksipä paluu kouluun korpeaa entistä enemmän.

Kasvu on hyvää, puolitoista vuotisneuvola oli jouluviikolla. Sielläkin hurmattiin tonttutyttönä. Pitihän tontun käydä hoitajalle ja tietolähteelle joululahja viemässä. Pulinaa on alkanut olla enemmän se on ihanaa ja juoksua harjotellaan. Peppumäkeä on käyty laskemassa, pulkka ois hankitalistalla ehkäpä huomenna. Vauvapulkkahan meillä on mutta mäkeen ei neitiä voi yksin pulkkaan laittaa joten isompi pulkka pitäisi hankkia. Päästäisin isompaan mäkeen, taitaa vanhempiakin tuo mäenlasku vähän kiinnostaa ;)

Voikaa hyvin ja katsellaan jos törmäillään. Toivottavasti kaikilla on ollut hyvä joulu ja uusi vuosi toteuttaa jokaiselle jonkun haaveen ja tuo terveyttä. Pahoittelen, etten myöskään ennätä entiseen malliin blogejanne lukea. Piipahtelen silloin tällöin. Au revoir!

Tässä viimein tulee kuvina tämä ihanuus, joka kesällä saatiin Pirpanalle Raumalta kavereilta ja Pirpanan mummi vielä maksoi tämän toimituksen. Iso iso kiitos kumpaankin osoitteeseen, vaikken tiedä luetaanko tätä nyt kummassakaan. Ihania ihmisiä on meijän ympärillä.

Alotellaas farkkumuodilla...

Siinä ois muutamat farkut ja kivasti eri kokoisia, että riittää sitten pitemmäksi aikaa.

Ja farkkumekkoja eri kokoisia myöskin löytyi.

Sitten yksi tunikamekko ja pari kesähamosta.

Iso läjä housuja eri materiaaleista.

Kunnon satsi peruspaitoja pitkähihaisina.

Sit t-paitoja useampi niitäkin.

Paksumpaa paitaakin löytyy.

Ja kolme erityylistä takkiakin. Sitä on tuossa vasemmalla jo sitten ihan ladymallista trenssitakkiakin neidolle ja ihana sininen väri, tulee hehkumaan Pirpanan silmät ku tää laitetaan päälle.

Villapuku, sukkahousut, sukkia ja sisätossutkin. Tästä kaikki paitsi sisätossut olikin jo nyt käyttökokoiset. Villapuku odottaa hieman tuhdimpaa pakkasta :D

Iso kurapuku.

Ja Reimatecin toppahaalari. Nythän meillä on kans Reimatecin toppis käytössä ja se on kyllä ollu hyvä. Näyttää rymytessä lahkeet märältä, mutta sisävaatteet alla säilyy mainiosti kuivana.

Näistä kuvista voinee päätellä, miksi tämä postaus viipyi. Tahdoin vähän järjestellä näitä vaatteita niin tässä määrässä meni hetkinen järjestellessä ja kuvatessa. Ihania nää on, odotellaan että Pirpana kasvaa näitä sitten käyttämään. Näissä on kahteen kolmeen seuraavaan kokoon perusrunko ja omia kirppislöytöjä ja Pirpanan saamia lahjavaatteita on sitten iso paperikassi viel näitten lisäks. Hyvällä mallilla siis on tulevat vaatehankinnat. Toppahattu ja parit sukkikset ja pari pyjamaa pitäis tähän talveen viel haalia, sitten oiskin edessä hellemekkojen hankinta. Oi ne hörhelöt onkin ihania kirppislöytöjä tehdä.

Seuraavaksi tuleekin Pirpanalle itsetehty vaate, nimittäin tonttutytön mekko ja tonttulakki, huomenna menen metsästämään kaavat, oih! Voikaa hyvin, miekin voin paremmin.

Otsikon mukaista menoahan tää on ollut, eikä nuo uutiset varamummostain tilannetta auttaneet yhtään, mutta näillä mennään. Piru vieköön, että nää syksyt ottaa voimille, tää on oikeesti vaikeeta ja huomas, että kesän reissun jälkeen sitä toipu nopeemmin ku nyt syksyllä kavereiden kyläilystä. Sitä oli pitkään alamaissa ja niin taas tajus sen välimatkan kot'kontuihin. Meillä on tässä ollu ajatusta jos käytäis Savossa viel ennen joulua, mutta mie ite pelkään, että mie oon sitten joulun ja loppu vuoden ihan sängyn pohjalla. En tiiä ootellaan lisäuutisia mummosta, että sitten sen mukaan tehdään päätös. Tahtoisin niin halata mummoain.

Tässä on vanhoja kuvia odottanu postausta ja laittelenpa vähän vielä kavereiden visiitistä juttua. Näin syksyllä sitten aloitin ikkunoiden pesun, niitä ei ollu täällä pesty sillon kesällä ku tähän muutettiin vuos sitten joten olipa melkoinen urakka. No urakka on yhtä ikkunaa vajaa, mut näillä mennään.

Melkoisen likainen vesi lähti ikkuinoista, hyi olkoon :/ Pitäis olla nohevampi ja pestä useemmin. Periaatteessa helppoa hommaa, mutta tää on se homma, jota eniten inhoan siivouksessa. Sääennusteet on luvanneet lauhtuvaa joten katotaan jos saisin tuon makkarin ikkunan kans pestyä. Tosin sillä ei nyt suuren suuri hätä ole, kun siinä on aina verho. Siitä on niin suora näkyvyys parkkipaikalle, että eipä tee mieli verhoja avata.

Minz ihanainen nainen teki isännälle kahdet lapaset lahjaksi ja sitten tuli Pirpanalle tälläiset ihanat väripläjäykset. Nää on niin piristävät, tulee aina hyvä mieli ku laittaa nää sukat jalkaan neitille, ku ulos mennään "kiikaamaan". Lapaset oottaa kovempia pakkasia, sitten pääsevät välilapasiksi rukkasien kanssa. Kiitos Minz! Vähän sovellettiin isännän lapasten toimituksessa, että sain lapaset isännälle yllärinä. Kaveri naapuritalosta otti postin vastaan omaan osoitteeseensa ja mie kävin postin sieltä pyykkituvalla ravatessani koppaan hakemassa. Yllätys onnistui ja käytössä ovat jo olleet.

Ennen kavereiden vierailua murunen toi Pirpanan kanssa miule ruusun pitkästä aikaa. Ihana ja tällä kertaa oli tuoksuvakin, nykyisin niin harvoin ruusut tuoksuu.

Kavereiden kanssa käytiin shoppailemassa ja tässä miule ostoksia ja kas kas, mikäs se siinä päällimäisenä onkaan :D Pikku Myy! Teesiivilän tarvihti toisen, ku nyt juodaan enemmän teetä. Ja tuollaiset pihdit on kätevät kun paistaa karjalanpaistin lihoja ennen uuniin laittoa, viimein sain sellaiset. Hiuskampoja tarviin aina, ku ne luistaa hiuksista ja hukkuvat joskus jonnekin. Sitten nuo tähtipiparimuotit on piparijoulukuusta varten :) Katotaan osaanko väsätä, Pirpanan fysioterapeutti puhu niistä viime joulun alla ja nyt ne sattu silmään ja ajattelin kokeilla tuota. Välihousuista ja sukista ny en kehannu tänne kuvaa ottaa :D Sitäkin osastoa tuli vahvistettua niillä asiakasomistajapäivillä, mitkä sattu sillon sopivasti olemaan.

"pa" = pallo on ihana asia Pirpanasta ja sitten isäntä löyti tälläisen ihanuuden pienelle. Useista sanoista sanotaan eka tavu meillä, mutta tuo aiemmin mainittu "kiikaamaan" tulee kyllä kokonaan kaikki kolme tavua. Vaippa on hänestä paippa ja silleen :)

Anoppi tuli heti kohta kavereiden lähdon jälkeen seuraavalla viikolla ja toi Pirpanalle tälläisen hienon ladyauton. Pitää tytölläkin auto olla ja kattokaa miten hieno! Mie oon sitä mieltä, et tää on Rolls Royce, aika vaatimattomasta autosta tuo Pirpana alottaa ;)

Tässä nämä viimeiset jutut tuosta syksyn kohokohdasta. Rauman pakettikin on viimein kuvattu, ehkäpä se tulee tänne seuraavaksi, katsellaan. Ainiin ja kirpparipostaustakin ois tuosta kaveriviikonlopusta ja ne käsityöt, nooooh. Postaustahti ei ole häävi eikä varmasti tule nopeutumaan, koska edessä on paluu opintoihin tammikuussa.

Kaunista talven odotusta, kestäispä tuo lumi maassa!

Sain viikonloppuna huonoja uutisia ja tänään ne sitten varmistuivat vielä sieltä huonoimmasta päästä oleviksi. Miun rakastakin rakkaampi varamummoin, äiti, ystävä mitä kaikkea voi yks ihminen ollakaan, on sairastunut syöpään. Ja miula on olo niin ku keuhkoista ois happi lähtenyt, enkä saa millään hengitettyä. Jotenkin tässä tää ilta meni, mutta kun pitkällein kävin niin ei mitään mahdollisuutta nukkua. Siksipä vuodatan tätä oloa tänne.

Tää nainen on saanu elämänsä aikana käydä läpi niin paljon kaikkea, toki hyvääkin, mutta niin paljon vaikeuksiakin, että tää on niin väärin, niin helvetin väärin. Enkä nyt tarkoita sitä, et kenenkään syöpä oikein ois. Jos elämänsä alkutaipaleen on alottanu kaks kertaa evakkoon lähdöllä ja sitten kasvattanu yksin lapset ja siinä sivussa tämmösen nuapurin mukulankin niin eikö nyt hitto vie ois ansainnu elämänsä ehtoota viettää rauhallisesti. Että minuu korpee ja pahasti.

Ja kuten tänään ystävällein puhelimessa paruin niin mie olen niin itsekeskeinen paskapää, että mie en kestä vielä ajatustakaan että tää voi olla luopumisen paikka, ei helvetti ei. Ainoa henkilö, joka on miun elämässäin ollu koko miun elämän niin ei, siis ei. Mie niin toivon, että miun tyttöin sais kanssa tutustua tähän ihanaan ihmiseen ja saada muistoja itelleen hänestä. Aika näyttää enemmän, tarkemmin sanottuna ens viikko.

Tätä vuodatusta sitten tulee jatkossakin tänne, happi ei taija ihan heti keuhkoihin palata.

Syksy on tullu, jep sen näkee monella tapaa. Yksi niistä selvistä merkeistä on se, että herkut maistuu ja erityisesti suklaiset. Huokaus, että mie inhoon syksyä. No mutta näistä herkutteluista tulee myös hyvää postausmateriaalia :D

Naapurissa asuva koulukaverini oli sitten tehnyt mutakakkua. Itse olin tämän ohjeen ohittanut ilmaislehdessä, mutta kun sain maistiaisia niin se ohittaminen ei enää ollu mahdollista :D

Piti sitten ruveta tekemään itekin. Siinä on sulaan voihin sulatettu suklaa ja tasaista on. Tää ohje oli muuten niin järkyttävän helppo, että saisvat melkein lailla kieltää noin helpot suklaareseptit :D Tuli siihen vähän muutakin kun voita ja suklaata, mutta ne oli pääasiassa. Tuo linkki aukeaa niin, että siihen tulee etusivu ja sitten ku klikkailee niin kyllä sieltä se ohje löytyy jos jotakuta kiinnostaa.

Ja tässä se on valmiina, piti sitten jo maistiaispala ottaa ennen kuvaamistakin. Tuosta vähän näkyy se, että tuo on tosiaan kosteaa sisältä, siitä se mutakakku nimitys. Ja niin herkullista. Tunnustan, että kolme on tullut tänä syksynä tehtyä ja ite oon syöny eniten. Kaamosoireilun yks merkki oli se herkkujen himoitseminen ja tässä sitä on ihan kunnolla. Ei näitä kesällä tee mieli, huokaus.

Kavereiden visiitille tein sitten ruokaakin luonnollisesti ja ei se aina mee niiku siellä Strömssössä :D

Miula on pettämätön kaalilaatikon resepti jauhelihasta tehtynä, mutta soijasta en oo tehny ennen. Nooo soveltaminen on sallittua. Kotossa Anu Harkki teki makaronilaatikkoa soijasta ja ajattelin siitä ottaa sen soijan käytön ja yhdistää. Siinä paahdettiin soijaa vähän öljyssä ensin. No paino ois ollu sillä VÄHÄN sanalla. Mie sitten poltin sen soijarouheen. Tuossa se eka satsi on jäähtymässä takalevyllä ja toinen sitten pääsi jo kaalin sekaan. Sitten tuo seos maustetaan siirapilla, katoin että onpa purkki tyhjä lorautanpa lopun mittaamatta tuonne. No tuli melkosen makeaa, eikun sitten lautaselle suolaa lisää. Noh tästä taas opittiin se, että ei ole hyvä vieraille tehdä jotain syötävää ensimmäistä kertaa.

Aiemmin päivällä otin sitten toisen riskin näissä uusissa resepteissä. Minzillä oli aiemmin syksyllä ohje valkosuklaa-mango-pannacottaan ja sitä sitten ajattelin jälkkäriksi tämän kaalilaatikon ja karjalanpaistin ja perunoiden ja salaattien kera.

Siinä sitä, vieraille ei ennättäny tuo suklaaraaste pinnalle ku maisteltiin näitä, mutta sitten kuvaukseen jopa tuon raastin. Tämä oli hyvää, toisen kerran on jo pitäny tätäkin tehdä eri soseella kun Minzillä oli. Vaihtelu virkistää ja on oikein suotavaa. Ite tykkäsin jälkimmäsestä omenasoseella tehdystä jopa enemmän ku mangoversiosta.

Karjalanpaistiakaan en sitten muistanut kuvata missään vaiheessa, mutta se nyt meni ilman kommelluksia ja oli ihan peruspaisti. Tosin sitä paistilihaa sai vähän metsästää, kun mie en tykkää tehä niistä kaupan valmiiks silputuista. Niissä paketeissa kun on sitä rutlaketta melkein puolet ja kunnon lihaa ei nimeksään. Lihan ostan palana ja silppuan kotona isoiks paloiks. Vähän väriä pintaan pannulla ja vuokaan juureslohkojen ja lihaliemikuutioiden kera, vettä niskaan ja uuniin hautumaan pitkäks ajaks. Ja hyvää on, niin teki kyl kauppansa ateriallakin. Kaaliloota vähän heikommin, mut kaalilaatikko parani ku paistoin sitä pannulla ja siihen lisäsin suolaa. Syötyä tuli siis sekin, vaikka vähän meinas mennä kiville.

Sitten yksi herkku on syksyisin ja talvisin tee. Tämän kaverit tietää ja niinpä tuomisina oli uusi teetuttavuus ja herkullista on, voin kertoa.

Tätä tulee tehtyä aina silloin kun sitä ystävän olkapäätä kaipaa, tulee aina mieleen N ja O. Kiitos kun kävitte, tulkaa takaisin.

Tässä tämä postaus ja sitten myöhemmin taas jotain muuta.